tiistai 23. elokuuta 2016

Ihana kesä



Suvenkorento parkkeerasi soutuveneen telapöllille. "Ihana kesä", se huokaisi. "Ei oo näkynyt ensimmäistäkään nuolihaukkaa."

Toillaanni. Yksi kävi keväällä toivottamassa tervetulleeksi saareen tulijat, mutta senpä jäläkeen ei oo yhtään kiikiitä kuulunut.

Ymmärsin muutamasta sanasta, miksi korennolla on ollut ihana kesä. Se on nuolihaukkojen mielisapuskaa. Aloin kehua omaa kesääni. Metässä on ollut riittävästi tatteja ja paljon kanttarelleja. Purnukat täyttyivät ja pakastin pursuilee. Tulee ihana talavikin.

Tästäkös korento sai kimmokkeen pitkään, pitkään tarinaansa omista talavistaan. Tai oikeestaan jäläkeläisiinsä, sillä ite kupsahtaa munittuaan. Aivan kummallisia kerto, miten munasta kehittyy veissä toukka, joka elelee siellä pari-kolme vuotta. Hengittelee kuin kala kiduksilla, jotka ovat peräsuolen sisällä. Siellä on myös vesisuihkumoottori, jonka avulla se liikkuu.

Alahuulesta toukalle on kehittynyt pyyntinaamari, joka toimii nestepaineella. Naamari sinkoutuu hakemaan syötäväksi jonkun vesielukan, kun näläkä tulloo.

Oishaan se mukava tuolleen elellä, vain missä välissä sitä kerkiäis lusikoija tattikeiton ja kanttarellimuhennoksen. Tuo pyyntinaamari alako kiinnostaa, siitä vois olla apua monessa asiassa, esmes kalastuksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti