keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Apselsiini


Kuva Sari J

Helmikuussa - tai viimeistään maaliskuussa - iskee hillitön himo! Inehmo alkaa mieliä appelsiinilohkoja tai niistä itsepuristettua mehua. Myös kokonainen appelsiini hedelmämaljassa on päivän piristys, kuin pieni aurinko.

Ensimmäinen muisto appelsiinista on lapsuusajoilta. Sain appelsiinin virpomapalkaksi naapuriltamme. Riemuissani kiissuutin sen kotiin, mutta maku oli pettymys. Mielestäni se oli liian hapokasta.

Kun mummo joutui vanhainkotiin, hänen yöpöydällään oli röykkiö appelsiineja. Mistähän sekin käsitys tuli, että potilaalle on vietävä tuliaisiksi appelsiineja? Ehkä ne olivat etelän hedelmistä parhaiten saatavilla. Eihän mummorukka ehtinyt - eikä jaksanut - sellaista hedelmämäärää nauttia, joten hän tarjosi niitä aina ensimmäiseksi meille lapsille. Pelkkä appelsiinin hajukin tökkäsi silloin ja vielä vuosia myöhemminkin. Tuli aina sairaala mieleen.

Äidinkielen opettajalla oli tapana lukea parhaita aineita ääneen. Lenan aineet luettiin melkein aina. Mieleeni on jäänyt ote eräästä sellaisesta: "Lattialla avoinna olevasta laukustani pilkottaa oranssi appelsiini. Se on samanvärinen kuin sen ihanan pojan kaulaliina!" Kuinka rohkeaa! Tipulan tyttö uskalsi puhua pojan kaulaliinasta, ihme ettei tullut muistutusta tai peräti käytöksen alennusta. Mutta rohkea on ollut poikakin, kun kulki viisikymmentäluvun lopulla värikäs liina kaulassaan.

Varmaan olette etelän matkoillanne saaneet nauttia paikallisia appelsiineja. Iäksi on jäänyt mieleen huhtikuinen kevätaamu Kyproksella. Vierailimme jossain tavernassa ja siellä meille puristettiin mehua suoraan pihan appelsiinipuista. Maku oli aivan toista luokkaa kuin täällä pohjan perukoilla ostetuissa. Olenkin ootellut helmat paukkuen, että milloin ne Jaffat tulloo.

Otsikossa ei muuten ole kirjoitusvirhettä. Tyttäremme sanoi pienenä kyseistä hedelmää apselsiiniksi. Kyllä vaan tekee gutaa pieni apselsiini-napanderi aamuisin.

Ride

4 kommenttia:

  1. Minun kauppaostoksistani löytyy myös usein appelsiinejä.
    Hyviä ovat.

    VastaaPoista
  2. Äiti toi minulle ja naapurin pojalle
    ensimmäiset appelsiinit. Kaverini
    oksensi omansa aitan taa. Äiti siitä
    pahoitti mielensä, mutta ei ymmärtänyt
    että lapset ovat rehellisiä. Appelsiinit
    ovat hapokkaita. Nyt keväällä niiden
    merkitys nousee, kun tarvitaan suojaa
    kevätväsymystä vastaan.

    VastaaPoista
  3. Äidin täti neuvoi miten appelsiini kuoritaan,
    eihä meillä kellään ollut kokemusta.
    Hänellä itselläänn oli aina sitruunan puolikas
    pesukomuttinsa päällä. Kädet pysyivät kuulemma
    valkoisena kun hieroi sitruunalla.

    VastaaPoista