torstai 1. maaliskuuta 2018

Lylyhammas


Paltamon kirkko 1899, kuvat Museovirasto, Jarl Eklundin vesivärimaalauksia.


Sukupolvien ketju, osa 1

Lapsena luettiin takin napeista lorua ”pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, keppikerjäläinen”. Erinäisistä lähteistä olen saanut selville, että äidinäidin suvun alkujuurilta löytyy mm. pappeja, lukkareita ja talonpoikia. Ehkä jonain päivänä löydän myös kuppareita. Rikkaita tuskin löytyy, mutta köyhiä sitäkin enemmän. Rakkaitakin joukossa on varmasti ollut. Toivottavasti kenenkään ei ole tarvinnut kulkea keppikerjäläisenä. Nykyaikaan tuotuna tuon vanhan lorun viimeisenä luultavasti olisi kuppikerjäläinen.

Alkuun mummolle ei meinannut löytyä edes vanhempia. Lopulta kuitenkin kävi niin, että mummon suvussa olen päässyt kaikkein pisimmälle. Suora esipolvilinja vie 1600-luvun alkuun ja minä edustan sen linjan kolmattatoista polvea.

Kerron tässä Johan Cajanuksesta (1626-1703), joka syntyi ja kuoli Paltamossa. Johan oli Kajaanin vapaaherrakunnan voudin poika. Hänen isänsä oli Kirkkonummella 1600 syntynyt Anders Eriksson Hjerta eli Gyllenhjerta. Cajanus-suku polveutuu sammuneesta suomalaisesta aatelissuvusta Hevonpää eli Gyllenhjertta, jonka kantaisä, Erik XIV:n amiraali Nils Svensson, Paimion Hevonpään eli Viksbergin herra, eli vielä 1594. Anders Eriksson lienee hänen pojanpoikansa, joka muutettaan Kirkkonummelta Kajaanin lääniin jo ennen vuotta 1626, tuli Cajanus-suvun kantaisäksi. Kreivi Pietari Brahe asetti hänet voudiksi vapaaherrakuntaansa. Cajanus-suku on suomalainen pappisuku.

Johan Cajanuksesta tuli kymmenvuotiaana Oulun pedagogion oppilas. Ylioppilaaksi Johan pääsi Upsalassa 1642 ja Turussa 1648. Pappisvihkimyksensä hän sai Turussa 14.12.1648, vain viisi päivää ennen kuin täytti 22 vuotta. Samalla hänet asetettiin pitäjänapulaiseksi Paltamoon. Paltamon kappalaisen virkaan Johan nimitettiin 1651 ja kirkkoherraksi 1660. Nimitys Pietari Prahen vapaaherrakunnan lääninrovastiksi tapahtui 1665. Vuodesta 1680 alkaen Johan oli ”vain” Kajaanin lääninrovasti. Valtiopäivämieheksi hänet valittiin 1672.

Kansanperinnettä

Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto, Uusi Suomi 1927.
Lääninrovastina Johan harrasti tarkastusmatkoillaan pakanuuden hävittämistä erityisesti Pohjois-Savossa. Hän piti ankaran kirkkokurin, jonka takia kansa nimitti häntä ”Lylyhampaaksi”. Hänen ansiokseen luetaan hallituksen ja maakunnan välillä tehty sopimus Kajaanin läänin vapauttamisesta sotamiesotosta sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä, joka kesti aina sarkasotaan 1712 asti.

Johan oli myös kansanperinteen kerääjä. Häntä pidetään ensimmäisenä kansanrunouden tallentajana maassamme. Vuonna 1663 hän kirjoitti Paltamon pitäjää esittävän kuvauksen, josta ilmeni, että vanhoja runoja laulettiin yleisesti Kajaanin kihlakunnan alueella. Hän laati 1670-luvulla kertomuksen Kainuun kansanperinteestä. Siinä mainitaan ensimmäistä kertaa Wäinämöisen nimi varsinaisessa muodossaan, ja siinä on kuvattu myös Wäinämöisen isä Calava, josta Elias Lönnroth sittemmin sai nimen Kalevala. Johan oli myös ansiokas Kainuun sananlaskujen kerääjä. Lisäksi hän laati suomen kielen sanakirjakäsikirjoituksen.

Johanilta on ilmestynyt seuraavat julkaisut: Ruumissaarna majurinrouva Dorotea Lång’in hautajaisissa Turussa 1662 ja En Ghristelgh Utfäds – Prediken öfver Casparum Corte Tukholmassa 1672. Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä, jonka kirjoitti piispa Terserus’en käymistä varten siellä 1663, on painettu Turun ”Tidingar’issa” 1777.

Aikaansaava

Johan on ollut varsin aikaansaava ja ansioitunut mies urallaan ja harrastuksissaan. Aikaansaannokset eivät kuitenkaan lopu tähän. Johan oli naimisissa kolme kertaa ja hänellä oli 16 lasta, kymmenen tyttöä ja kuusi poikaa. Ensimmäisen avioliiton Johan solmi 23 vuoden ikäisenä 1649 paltamolaisen Catharina Samuelsdotter Paldaniuksen kanssa. Avioliitosta syntyi yksi tytär. Äiti ja lapsi menehtyivät synnytyksen jälkeen.

Toisen avioliittonsa Johan solmi Pyhäjoen kirkkoherran tyttären, Anna Johansdotter Mathesian, kanssa 1652. Tästä avioliitosta syntyi kuusi tyttöä ja neljä poikaa. Neljätoista vuotta kestänyt avioliitto päättyi Annan kuolemaan vuonna 1668. Yksi pojista oli Erik Cajanus, pappi hänkin. Myös Erikin poika Andres oli pappi. Hänestä tuli aikanaan Tohmajärven toinen kappalainen.

Solmiessaan kolmannen avioliittonsa vuonna 1669, Johan oli 49 vuoden ikäinen. Kolmas puoliso oli Lohtajan kappalaisen leski Elisabet Gustafsdotter Witting. Liitosta syntyi kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Johan jäi leskeksi vielä kolmannen kerran Elisabetin kuoltua 23. avioliittovuoden jälkeen 1692. Johan eli leskenä 11 vuotta sai ja kuoli toukokuussa 1703 halvaukseen, jonka hän oli saanut Kiannan reissulla.

Johan Cajanuksen Paltaniemen Kirkkoniemessä sijainneesta pappilasta on kuulemma vieläkin jäljellä nurkkakivenä toiminut ns. ”rovastin kivi”, tosin rantatörmän rapauduttua aaltojen huuhtelemana. Johan omisti Sutelan tilan Paltaniemellä ainakin vuodesta 1673. Hän harjoitti tällä ja toisella omistamallaan tilalla samalla kylällä sekä virkatalossaan melko voimakasta maataloutta.

JK. Juttu on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka kirjoitin 2011. Se perustuu Cajanus-suvun, Anneli Kottisaaren sukututkimussivujen ja ylioppilasmatrikkelin tietoihin. Päivittäessäni nyt juttua, googletin Lylyhampaan nimellä. Yllätys oli suuri, kun vastaan tuli 2011 tehty 12 minuutin radio-ohjelma Lylyhampaasta.

Osa 2

Lissu

6 kommenttia:

  1. Johanin aikaansaannoksia lukiessa alkoi hengästyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elias Lönnroth löytyy minun sukupuusta.

      Lissu, onko sinun tiedostoissa kuopiolaiselle pappi
      Roivaiselle vaimoa mainittu?

      Poista
    2. Mikä parcu Paldamoista
      Parku pappilan Tuwista
      Itcu Kircon istuimelda
      Tämä cuulupi cuillen
      Cauwas caikuwi sanoma
      Yli Corpein ylinnä
      Läpi soiden soittelewa
      Minä cuuldelen cujalla
      Embä äckä esinnä
      Tätä cohta corvillani
      Astun Aidallen paremmin
      Seison seipähän nojassa.

      Swahn 1706- 79

      Poista
    3. Maikki, ei taija minun tiedostoissa olla lainkaan Roivaisia.

      Poista
  2. Lyly ja kalhu.....

    Johan on Johan ollut ehtiväinen persoona
    mutta niinhän se on Lissukin.

    VastaaPoista
  3. Katopas Lissu Genistä tätä miestä, taitaa olla meihin kumpaankin yhteys .. on Cajanusten esi-isiä.
    Jöns Mickelsson till Moisio
    Sukupuoli: Mies
    Syntynyt: 1480
    Lojo, Finland
    Kuollut 1544 (64)


    tuuriitta

    VastaaPoista