sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sinitarra



Oli kuvaamataidon tunti. Piirrettiin lumiukkoja. Jokainen oppilas joutui ottamaan entisen piirustuksen pois taululta ja antamaan sen takana olevat sinitarrat opettajalle, jolle kertyikin sinitarraa melkoinen pallo.

Petteri päätti kuitenkin ottaa sinitarran itselleen vastoin opettajan pyyntöä. Hän irrotti piirustuksen jokaisesta kulmasta tarrapalan ja muovaili ne yhdeksi palloksi, jonka sujautti taskuunsa. Sinitarralla voisi kotona laittaa vaikka julisteen oman huoneen oveen.

Kului aikaa. Jostakin syystä sinitarra unohtui Petterin taskuun. Vasta kun housut olivat menneet pesuun ja sinitarra levinnyt taskuun turmellen sen, tuli asia ilmi. Äiti oli pahoillaan ja Petterille muistui mieleen sinitarran näpistäminen. Tasku piti irroittaa ja ommella tilalle uusi.

Kun äiti tuli illalla peittelemään Petterin ja lauloi tutun iltalaulun, päätti Petteri kertoa asiasta äidille. Hän tunnusti näpistneensä sinitarran. Äiti tuumi, että näpistys oli pieni, mutta kuitenkin rikkomus sääntöjä vastaan. Usein pienikin synti kasaantuu sisimpään ja turmelee sen kuin sinitarra Petterin taskun. Jos sisimmässä on paljon selvittämättömiä asioita tunkeutuu lika myös ajatuksiin ja yöunesta tulee levoton.

Äiti sanoi, että hänen isänsä tapasi sanoa: Hyvä omatunto on paras unilääke. Jos kertoo tuntoa vaivaavat asiat niinkuin Petteri sinitarrajutun, lakkaa asia vaivaamasta. Tietysti synnit pitää myös sovittaa ja pyytää anteeksi, jos on tehnyt väärin lähimmäistä kohtaan.

Jouko

3 kommenttia:

  1. Meillä Tipi -koira vohkii aina lumiukoilta porkkananenät ja syö ne. Vain ei myö oo toruttu.

    Jotenkin kyllä tuntuu, että nuo veroparatiisikaverit eivät oo olleet hereillä, kun koulussa on syntiasioista puhuttu. Vain puhutaanko niistä edes nykyisin? Minun kouluaikana piti opetella katekismusta ulkoa, mikä tympäisi, kun oon pahuksen huono oppimaan mitään ulkoa.

    VastaaPoista
  2. Seitenkymmentäluku taisi olla sinitarran
    kulta-aikaa. Meilläkin tyttären huoneen seinät
    oli "tapetoitu" koirajulisteilla, sen jälkeen
    heppajulisteilla ja sen jälkeen vielä
    poppareiden - kuten Eppu Normaalin - kuvilla.

    Kuvat vaihtuivat, mutta sinitarra pysyi ja pysyi...

    VastaaPoista
  3. Sinitarran lisäksi oli 70- luvulla margariinirasioiden
    kylkiäisenä sellaisia tarroja, että jos ne johonkin kiinni
    liimasi, ei niitä saanut enää irti millään.

    Kymmenen käskyä sisältää mielestäni hyviä elämänohjeita, että
    jos osan vaikka muistaisimme: Älä tapa, älä varasta... mutta
    ihan jotain muuta näkee ja kuulee uutista päivittäin

    VastaaPoista